McGarmiwan katse killui oppilaissa hetken odottaen rauhaa. Hiljalleen oppilaat hiljantyivät, kun joku huomasi opettajan katseen ja tönäisi muita vilkuillen merkitsevästi luokan eteen.
"Hyvä. Tänään saamme muuttaa luokkatoverin eläimeksi. Eläin määräytyy oppilaan luonteen mukaan. Jakaudumme siis pareittain", professori McGarmiwa selosti kävellen samalla pulpettirivistöjen välistä. "Minä määrään parit", hän lisäsi katsoen James Potteria ja Sirius Mustaa epäillen.
"Opettaja hyvä, miksi emme..." James aloitti, mutta McGarmiwa keskeytti tylysti.
"Miksi ette voi valita itse parianne? Siksi, että teidän täytyy tehdä töitä muidenkin kanssa", McGarmiwa sanoi ja palasi luokan etuosaan. Hän käänyi tiukasti kannoillaan ja katsoi luokkaansa.
"Musta ja Wahper", McGarmiwa aloitti jakelun.
"MITÄ!? Et voi olla tosissasi! Eikö tyttö ja poika parit olisi paljon järkevämmät?" Sirius Musta ähkäisi ja katsoi luokan etupäässä istuvaa silmälasipäistä poikaa, joka kaivoi parhaillaan nenää keskittyneesti.
"Mitä vikaa Wahperissa on? Siirry nyt uuden parisi viereen. Evans, tule sinä Potterin pariksi", McGarmiwa jatkoi ja Jamesin suu loksahti auki. Sirius hymyili hänelle myötätuntoisesti.
"Pahoittelut, Sarvihaara. Mutta sinä sentään sait tytön", hän virnisti ja otti kamppeensa. Lily Evans saapui poikien luokse nyrpeän näköisenä. "Päivää, neiti Evans", Sirius kumarsi pienesti. Lily pyöritti silmiään ja istui vapaalle paikalle. Molemmat hinasivat pulpettinsa hiukn kauemmas toisistaan. Lily katsoi ärtyneenä vieressä istuvaa mustahiuksista poikaa.
"Aloitetaanpa sitten, niin päästää poiskin", Lily avasi ääntään kröhäisemällä ja kääntyi Jamesia kohden. Laiskasti hänkin kääntyi Lilyä kohden, mutta katseli vain jalkojaan.
"Katso minua!" Lily komensi. James hätkähti äänensävyä ja nosti katseensa nopeasti Lilyyn ja hänen tulenpunaisiin hiuksiin. Ne näyttivät itse asiassa mielenkiintoisilta läheltä katsottuna.

"Aloittakaa. Lukekaa apua kirjasta sivulta 473", McGarmiwa kuulutti luokalle. Lilyn katse tuntui porautuvan Jamesin läpi. James oli ymmällään ja käänsi nopeasti katseensa.
"Mitä nyt? Älä vain sano, että ylimielinen kelmi alkoi ujostelemaan", Lily tokaisi ärsyttävästi.
"Miä en ujostele", James puolustautui, mutta ei katsonut Lilyyn.
"Katso silmiäni! Tämä ei onnistu muuten", Lily ärähti. James katsoi tyttöä vaivaantuneena. Mikä häntä vaivasi. Kun hän katsoi tuon vihreisiin silmiin, hän tuntui sekoavan lopullisesti. Silmät olivat vihreimmät, mitä hän oli koskaan nähnyt. Edes ruoho ei ollut yhtä kauniin vihreää sateen jälkeen. Silmät olivat kuin smaragdit, jotka Jamesin teki mieli ottaa käsiinsä ja laittaa yöpöydälle. Ne varmasti hohtivat pimeässä ja toivat valoa pimeälle kujalle. Nuo silmät olisivat voineet pelastaa kenet tahansa hengenhädässä. Kuka vain olisi saanut voimaa jatkaakseen eteenpäin. Yhtäkkiä James tajusi tuijottavansa Lilyä suu auki. Nopeasti hän sulki suunsa. Lily ei tuntunut huomaavan koko tapahtunutta ja pian hänen edessään seisoikin uroshirvi, joka oli äkkisellä kasvamisellaan tuhonnut tuolinsa ja pulettikin oli vetäytynyt kauemmas.
"Mainiota, Evans! Osaatko loitsia Potterin takaisin ihmiseksi?" McGarmiwa kehui. Lily nyökkäsi. Professori näytti tyytyväiseltä ja jatkoi muiden oppilaiden tuloksia katsellen. "Musta! Loitsu pitää sanoa selkeämmin", McGarmiwa sanoi, kun näki Wahperin. Hänellä oli norsun pää ja muu vartalo oli ihmisen. Lily muutti Jamesin takaisin ihmiseksi.
"Potter, sinun vuorosi", Lily sanoi, kuulostaen siltä, että pelkäsi saavansa saman kohtalon kuin Wahper. James virnisti ja vilkaisi oppikirjaa. Hän painoi loitsun mieleensä ja oli innoissaan päästessään katsomaan Lilyn silmiä. James joutui kyllä seisomaan, koska tuoli oli mennyt rikki hänen muuttumisestaan. James lausui taikasanan selkeäsi ja heilautti taikasauvaansa tarkasti kohti Lilya. Siinä samassa hänen edessään olikin tulenpunainen kissa, jonka silmät olivat yhtä vihreät, kuin aikaisemminkin.
"Sinustahan tuli komia katti", James virnisti. Hän otti Lilyn järkytykseksi kissan syliinsä ja alkoi silittämään sen turkkia. Kissa sihisi ja raapi pojan jalkaa, mutta hän ei tuntunut välittävän. Turkki oli niin pehmeä. Kun McGarmiwa tuli valittamaan Jamesille, niin hänen oli pakko muuttaa Lily takaisin ihmiseksi. Tytön hiukset olivat aivan sekaisin ja hän vaikutti äreältä.
"Mitä sinä oikein sekoilet?" Lily tiukkasi. James hymyili valloittavasti.
"Oppitunti on ohi. Parker ja Piskuilan, jäisittekö hetkeksi luokkaan kertaamaan tämän oppitunnin aihetta", professori sanoi.
"Tuota, Lily? Haluaisitko sinä tulla kanssani joku päivä Tylyahoon?" James kysyi ja Lilyn naama venähti.
"Sinunko kanssa? Ehkä sitten toisessa elämässä", Lily sanoi ja keräsi tavaransa. James jäi katsomaan Lilyn perään virnuillen ja haaveillen. Hän taisi olla ihastunut.